Mustasaarelainen Koskö Hembygdsförening (Koskön kotiseutuyhdistys) on valittu vuoden 2023 Gunnariksi. Yhdistys vaikuttaa museonperustajan Gunnar Rosenholmin hengessä inventoimalla paikallishistoriaa ja tekemällä sen saavutettavaksi kirjansa ”Koskö – vår stenrika by!” avulla.
Koskö – vår stenrika by (suom. Koskö – kivirikas kylämme) on suurteos, jossa on 624 sivua, lähes 900 valokuvaa ja liitteenä kaksi karttaa, jotka kuvaavat maannousua ja kylän paikannimiä. Kirja ilmestyi vuonna 2022 ja valittiin viime vuonna Suomen kotiseutuliiton kilpailussa vuoden kotiseututeokseksi – ensimmäisenä kokonaan ruotsinkielisenä teoksena. Vuoden kotiseututeos -kilpailun perusteluissa kerrotaan seuraavasti: ”Hyvä kirja ja varsinkin hyvä kotiseututeos tempaisee mukaansa sekä asioita läheltä tuntevan että kauempaa katsovan. ”Kirja esittelee kylän koko historian aina nykypäivään asti asutuksesta, liikenneyhteyksistä, paikannimistä, elinkeino- ja yhdistyselämästä ja murteista kertovien artikkeleiden ja henkilökuvien avulla. Myös muuttoliikettä on käsitelty perusteellisesti.
Kirjatyöryhmän jäseniä ovat vuodesta 2017, eli sen toisesta vaiheesta, olleet Helena Back, Alf Burman, Lars Burman, Rune Frants, Inga-Lisa Holm, Lisen Jåfs, Gunne Lax, Tomas Pått ja Viveca Rabb. Kirjan on toimittanut Helena Back, joka on myös vastuussa sen taitosta. Koskön kotiseutuyhdistys perustettiin jo vuonna 1955, mutta sen toiminta lähti uudelleen käyntiin 1970-luvulla voiman lähteenään Gunne Lax. Tänä päivänä yhdistyksellä on 176 jäsentä.
Koskön kotiseutuyhdistys ja sen kirjatyöryhmä osoittavat, että pienissäkin yhteisöissä tai kylissä voi saada aikaan loistavia tuloksia, kunhan vain kärsivällisesti työskennellään yhdessä. Työtä kirjan kanssa tehtiin jo vuodesta 1983, jolloin Gunne Lax aloitti kotiseudun inventointiryhmän Kansalaisopiston ohjauksessa. Kylän vanhimmat asukkaat olivat silloin 1910-luvulla syntyneitä ja Gunne Lax sai kirjoittaa kynä sauhuten. Työnsä tueksi ryhmä käytti museonperustaja Gunnar Rosenholmin opasta Operation hembygdsinventering. Työ kirjan kanssa keskeytyi, mutta jatkui uudelleen vuonna 2017, kun päätettiin julkaista huomiota herättävä kirja, jolla Koskö saataisiin kartalle!
Kirjassa on monta karttaa ja monipuolisesti kuvia, joita kerättiin kyläläisiltä, mutta myös sen ulkopuolella asuvilta. Nämä kuvat ja muuta materiaalia, kuten paikallishistoriallista aineistoa, löytyy digitalisoituna kylän nettisivuilta. Sivuilla on myös murredatapankki, joka perustuu kirjaan ”Kvevlaxbygden – åm byyan å ho vi segär”. Datapankissa voi sanoja etsiä murteella ja ruotsiksi. Murresanat on kirjoitettu myös sen mukaan, miten ne äännetään Koivulahden alueen kahdeksassa kylässä.
Gunnar Rosenholm (1912–1999) julkaisi ”Operation hembygdsinventering” oppaan vuonna 1973 Svenska studieförbundets förlagin kustantamana. Pelkästään Mustasaaren kansalaisopistossa, ja myöhemmin aikuisopistossa, on pidetty parikymmentä Rosenholmin oppaan inspiroimaa kotiseudun inventointikurssia, jotka ovat tuottaneet yhtä monta kotiseutukirjaa.
”Vuoden Gunnar” kunniamaininta on aikaisemmin myönnetty seuraaville tahoille:
Vuonna 2012 koordinaattori Annina Ylikoski, lastenkulttuuriverkosto BARK/Pohjanmaan liitto
Vuonna 2013 kotiseutututkija Bengt Brors, Sulva
Vuonna 2014 kuvataiteen asiantuntija ja yli-intendentti Berndt Arell, Ruotsin Kansallismuseo
Vuonna 2015 korjausrakentajat Andrea ja Eddie Österåker, Västerhankmo
Vuonna 2016 käsityöläinen, kehräysmestari ja bloggaaja Barbro Heikinmatti, Vöyri
Vuonna 2017 Maalahden Veteraanitraktorikerho, Maalahti
Vuonna 2018 valokuvaaja Gunnar Bäckman, Vaasa
Vuonna 2019 sisustusnikkari ja Björkökaappiasiantuntija Jarl Nystrand, Björköby
Vuonna 2020 Sundom bygdeförening rf, Sundom
Vuonna 2021 kirjailijat Mikaela Nykvist, Mustasaari ja Paula Nivukoski, Laihia
Vuonna 2022 hankevetäjä Heidi Hummelstedt, Vaasa
